Tekoälyn soveltaminen tuotantoon tulee aiheuttamaan jatkuvan murroksen kansallisilla ja kansainvälisillä työmarkkinoilla, joka sekä luo että hävittää työpaikkoja. Ennusteet vaihtelevat, mutta suunta on kaikissa sama; enää tekniikan kehitys ei luo samassa suhteessa uusia työpaikkoja kuin automatisointikehityksen aikaisemmissa vaiheissa. Pahin skenaario on, että tekoäly syrjäyttää yhä aikaa työvoimaa sekä teollisuus- että kehitysmaissa eivätkä nämä ihmiset löydä mistään … Jatkuu

Jaakko Lyytinen/ Helsingin Sanomat/Päivän lehti 8.11.2018    |   Kolumni Pekka Kuusi alkoi kirjoittaa 1970-luvun lopussa ”hyvin omituista kirjaa”, kuten hän itse kuvasi. Siitä kasvoi monitieteellinen maailmanselitys. https://www.hs.fi/paivanlehti/08112018/art-2000005891703.html YHDYS­VALTALAISET tutkijat havahtuivat muutama vuosi sitten Tansaniassa erikoiseen ilmiöön. Antiloopit olivat ryhtyneet yöeläjiksi. Myös Mosambikissa norsuja havainnoineet eläinekologit huomasivat, että norsut olivat ryhtyneet liikkumaan öisin. Tutkijat julkaisivat tuloksensa arvostetussa … Jatkuu

Kaisa Karttunen, MMT, tutkija e2 ajatuspaja   Kuiva ja kuuma kesä kutisti peltokasvien satoa Suomen lisäksi myös Baltiassa, muissa Pohjoismaissa ja Pohjois-Saksassa ja –Puolassa. Venäjälläkin on epäsuotuisan sään takia korjattu edellisvuotta pienempi viljasato. Kuiva kesä kutisti meillä myös korjuuseen saadun nurmirehun määrää. Monet karjankasvattajat ja maidontuottajat ovatkin rehupulan takia ilmaisseet aikeensa luopua tuotannosta. Luonnonvarakeskuksen mukaan … Jatkuu

Simo Kyllönen on etiikan ja yhteiskuntafilosofian tutkija Helsingin yliopistossa. Blogi on Simo Kyllösen väitöstilaisuuden 4.9.2017 Lectio praecursoria luento. Simo Kyllösen väitöskirja tarkastelee kriittisesti tapoja, joilla poliittinen filosofia on pyrkinyt vastaamaan ekologiseen ympäristökriisiin ja sen mukanaan tuomiin teoreettisiin haasteisiin. Sanottua blogi Simo Kyllönen Yhteinen tragediamme? Poliittisen filosofian tutkielmia globaalin ekologisen kriisin ja paikallisten konfliktien aikakaudella Joukko … Jatkuu

Dr. Michael Lettenmeier is a private researcher and founder of D-mat ltd. The article is Lettenmeier’s lectio praecursoria, May 25, 2018. https://ekosaatio.fi/wp-content/uploads/2018/07/Lettenmeier_LectioPraecursoria_180525.pdf This spring, I was going to get crazy when I noticed, that nearly a whole nation is raising plas- tics in the center of our environmental concerns. This reminded me so much of … Jatkuu

VTM Jarmo Heinonen toimi Alkon tieteellisen kirjaston asiantuntijana 1971-1994, sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen ylitarkastajana 1995-2003 ja Ekosäätiön asiamiehenä 1991-2011. Sain 25.5.1989 viestin, että Alkon entinen pääjohtaja Pekka Kuusi oli kuollut. Katselin Alkon tieteellisen kirjaston ikkunasta yhtiön massiivista lipputankoa, jossa suuri lippu liikkui raskaasti kevyessä tuulessa ja puolitangossa. Pekka oli koko kevään säännöllisesti soittanut minulle sairaalasta. Kävimme … Jatkuu

Kuusen viitoittamalla tiellä Santeri Lanér, VTM, valmennusyrittäjä (TietoinenTyöelämä.fi)   Taannoinen Pekka Kuusen 100-vuotisjuhlaseminaari sai pohtimaan omaa suhdettani Kuuseen. Paikalla oli puhujina monia Kuusen henkilökohtaisesti tunteneita ja myös hänen työtään jatkaneita. Itse en ehtinyt koskaan Kuusta tavata. Olin vasta seitsemänvuotias kun Tämä ihmisen maailma julkaistiin. Siitä huolimatta hän on vaikuttanut minun elämääni merkittävästi. Olenkin Pekka Kuuselle … Jatkuu

Erkki Tuomioja Kuusi100 Pekka Kuusi 100 vuotta seminaari, Ekosäätiö – ihmisen eloonjäämisoppi Helsingin yliopisto Porthania I 26.9. 2017 Useimmat 60-luvulla eläneet suomalaiset ovat tutustuneet Pekka Kuusen elämäntyöhön ensimmäisen kerran 60-luvun sosiaalipolitiikan merkeissä. Tämä teos on edelleen se mistä hänet parhaiten tunnetaan ja muistetaan. Suotta sitä ei aikanaan menestyksensä ja merkityksensä vuoksi luonnehdittu tietopuolen Tuntemattomaksi sotilaaksi. Kirja … Jatkuu

Pekka Kuusi tarkasteli kirjassaan Tämä ihmisen maailma (1982) ihmiskunnan selviytymisen mahdollisuuksia globaalien uhkien varjossa. Hänelle eloonjäämispolitiikka käsitti määrällisestä kasvusta irtautumisen, kestävän energiatuotannon, luonnonvarojen käytön tasaamisen ja säätelyn sekä sodankäynnistä irtaantumisen. Epäonnistuminen yhdessäkin näistä muutoksista merkitsisi ihmiskunnan todennäköistä tuhoutumista. Globaaleista uhista Ilmastonmuutos ja ydinsota ovat pahimmat riskit, mitkä ihmiskunta toimillaan on pystynyt aiheuttamaan. Ilmastonmuutoksen vakavuus on … Jatkuu