Syksyllä 2026 pidettävällä kurssilla tuodaan esiin uusia näkökulmia kestävän yhteiselon luomiseksi ihmisen, muun elonkirjon ja tekoälyn kesken. Kurssiajat ja paikka: 8.9., 13.10., 10.11. ja 8.12.2026 klo 18-20, Kriittinen korkeakoulu, Helsinki. Mitkä ovat yhteiskuntien selviytymisen perusedellytykset nykymaailmassa? Miten etsiä uusia rakennusperiaatteita …
Kestävyyskillan vuoden 2026 ensimmäinen istunto rakentui professori Antero Honkasalon elämäntyölle eksistentiaalisten riskien parissa niin työelämässä kuin kansalaisaktivistina. Honkasalo työskenteli ennen eläköitymistään ympäristöministeriössä, missä hänen kädenjälkensä näkyy edistyksellisissä strategiavalinnoissa, tiede- ja tutkimusperustaisen politiikan edistäjänä, eurooppalaisen ympäristöpolitiikan soveltajana ja virkamiesten poissivistymisen torjujana …
Uusi eloonjäämisoppi (Kuusi, Rouhinen ym. 2024)on Darwin-taustaisen evoluutioteorian tulkinta sovitettuna nykyiseen Antroposeeni-kauteen, missä ihminen on nyt selvä maapallon elonkehän kärkilaji. Tätä kautta luonnehtivat etenevä ilmastonmuutos, monien lajien kuoleminen tai uhka kuolla sukupuuttoon (eli ecocide) ja maapallon elonkehän satamiljoonaisen historian kannalta ainutlaatuisen tekoälyn kehittyminen.
Ihmislajille on tyypillistä, että se saattaa käyttää suojautumissa väkivaltaa omaa lajia vastaan. Uusi eloonjäämısoppi – kirjan suojautumista käsittelevässä luvussa käsitelläänkin yhtenä suojautumisen keinoja aseellista puolustautumista ja sodankäyntiä. Tämä kolumni jatkaa näitä pohdintoja keskittyen sodankäynnin tuleviin uhkakuviin. Ukrainan ja Gazan sodat ovat …
Uusi eloonjäämisoppi -kirjaan liittyen Ekosäätiö on valmistellut yhdeksän johdetun teemaistunnon kurssin ja opintopiirin ihmiskunnan selviytymisestä antroposeenissa. Kirjan tärkeät viestit, kasitteistö ja evoluutioteoriaa tulkitseva ja ekosysteemiperustainen tarkastelukehikko avautuvat kurssimuotoisesti tai lukupiirien keskusteluissa.
Vuosi 2024 on Kirjan vuosi. Uusi eloonjäämisoppi -kirjaa on työstetty asiantuntijatapahtumisissa ja -tapaamisissa vuoden varrella. Kirja julkaistaan ensimmäisen kerran kirjamessuilla. Loppusyksyn aikana järjestetään vielä toinen julkistamisseminaari ja valmistellaan useita kirjaan liittyviä keskustelutapaamisia keväälle 2025.
Ekosäätiö järjestää myös lukupiirin Tieteen ja Toivon talossa (Puistokatu 4, Helsinki). Lukupiirin fasilitoivat Ekosäätiön kestävyysvanhimmat, joihin kuuluvat mm. YTT Sauli Rouhinen, Dosentti, FT Osmo Kuusi ja suurlähettiläs, emeritus Mikko Pyhälä. Syksyn lukupiirissä käsitellään Earth for All – A Survival Guide for Humanity (2022) -raporttia. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Mukaan …
Epävirallinen käännös ja alustavia huomioita dos. Matti Nummelin Lyhyt tutustuminen sisältöön: Sopimuksen alussa pyydetään, että YK:n yleiskokous antaisi siunauksensa puitesopimukselle. Tämä on poikkeuksellista, esimerkiksi ilmastosopimuksessa Pariisin sopimusta ei viety YK:n yleiskokoukseen. Perusteluissa todetaan, että 25% tunnetuista lajeista on uhanalaisia ja …
Julkaistu ruotsiksi HBL:ssa 10.12.2022 Ilmastokriisi ja lajikato häämöttävät sodan, sorron, turvallisuuspoliittisten kiemuroiden ja taloudellisten paineiden vanavedessä. Harvoin niin monet olemassaoloa uhkaavat globaalit haasteet ovat kasautuneet niin lyhyessä ajassa. Onko kansainvälinen yhteisö varautunut tähän? Vaikka neuvotteluja on käyty 50 vuotta, maailma …
Ihmiskunnan historiaan on mahtunut monia katastrofeja, kulkutauteja ja lukemattomia sotia. Ihmiskunta on ollut vaarassa tuhoutua ja väestön lukumäärä on romahtanut. Kuitenkin viimeiset yli sata vuotta ovat olleet ennenäkemättömän voimakkaan kehityksen aikaa, vaikka 1900-luvun alkuun mahtuu ensimmäinen maailmansota ja ennen keskivaihetta …
Neljäkymmentä vuotta sitten kirjoitti Ekosäätiön aatteellinen isä Pekka Kuusi ihmiskuntapoliittisen merkkiteoksen Tämä ihmisen maailma. Kymmenen vuotta myöhemmin toimittivat Aulis Aarnio, Olli Järvinen, Nils Oker-Blom ja Esa Saarinen Pekka Kuusen teokseen ja ohjaukseen perustuen kirjan Ihmisen eloonjäämisoppi – pieni alkeiskirja. Nyt …
Ukraina muistuttaa meitä, että sodat ovat pahinta mikä ihmiskuntaa voi kohdata, mutta sama koskee myös luontoa. Venäjän federaation Ukrainaan tekemän sotilaallisen väliintulon kammottavuus on tuonut hirvittäviä inhimillisiä seuraamuksia ja vakavaa ympäristöllistä vahinkoa. Alustavassa ympäristöseuranta-arviossa YK:n ympäristöohjelma UNEP varoitti, että Ukrainaan …
Ekosäätiön vuoden 2022 teemana on Ihmisen Eloonjäämisoppi 2020-luvulla Pekka Kuusen Ihmisen Eloonjäämisoppi -teoksen pohjalta. Planetaaristen uhkien käsittely kokonaisuutena on Pekka Kuusen eloonjäämisopin tärkein ja yhä ajankohtaisempi viesti. Vuoden 2022 teeman kautta pohditaan esimerkiksi sitä, miten Pekka Kuusi hahmottaisi ihmisen eloonjäämisen edellytykset vastuullisena osana …
Mikko Pyhälä, Ekosäätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja, suurlähettiläs emeritus ja tietokirjailija Olin Glasgow’n COP26 kokouksessa Stop Ecocide International (SEI) kansalaisjärjestön kutsusta vapaaehtoisena (kulut maksettiin) sen pienessä ryhmässä. Meistä muutamilla oli pääsy konferenssin kaikkiin tiloihin. Tukijoukkoinemme meitä oli 10 täyttäen pienen maaseutuhotellin 30 …
Professori, TkT Antero Honkasalo Planetaaristen uhkien käsittely kokonaisuutena on Pekka Kuusen eloonjäämisopin tärkein ja yhä ajankohtaisempi viesti meille. Ekokatastrofia ei voi välttää, ellei kaikki maailmalaajuisia ympäristöongelmia tarkastella ja ratkota saman kokonaisuuden osina, joka käsittää myös köyhyyden poistamisen ja aseistariisunnan. Näin …
Syksyllä 2021 järjestetimme neljä keskustelutapahtumaa. Syksyn ensimmäinen ohjelmatilaisuus 23.9. juhlisti Ekosäätiön 30 vuotista kestävän kehityksen työtä. Tilaisuus omistettiin Ekosäätiön perustajien aatteelliselle perinnölle heijastaen sitä tämän ajan vaikeisiin kestävyysvalintoihin. Tapahtumapaikkoina Töölön kirjasto ja tiedekulma. Vuoden 2020 teemana oli Ilmastohätätila ja planetaarinen etiikka. Järjestimme …
Esitelmä Ekosäätiön seminaarissa Helsingin Oodi-kirjastossa 22.9.2020. ”Mitä heikommiksi demokraattiset instituutiot ympärillämme käyvät sitä tärkeämpi on pitää kiinni demokraattisesta eetoksesta, tasa-arvosta, ajatuksen ja ilmaisun vapaudesta. Eettisen ajattelun ja keskustelun puute on osasyynä yhteiskuntamme nykyhetken ongelmiin. (Kansainvälinen vastuumme. Suomen malli 1995, 188, 25) Lainaus …
Globaalia eettistä vastuuta etsittiin ja rakennettiin erilaisten uhkatekijöiden varjossa ja eri uskontojen perinnöstä 1990-luvulla. Olemassaolon uhkatekijät eivät ole kadonneet, päinvastoin voimistuneet 2020-luvulle siirryttäessä. Mistä lähtökohdista syntyy ihmiskuntaa yhdistävät ja välttämättömään muutokseen johtavat tekijät ja kollektiivinen vastuu ilmastonmuutoksen uhatessa. Kirjoitus pyrkii …