Epävirallinen käännös ja alustavia huomioita dos. Matti Nummelin Lyhyt tutustuminen sisältöön: Sopimuksen alussa pyydetään, että YK:n yleiskokous antaisi siunauksensa puitesopimukselle. Tämä on poikkeuksellista, esimerkiksi ilmastosopimuksessa Pariisin sopimusta ei viety YK:n yleiskokoukseen. Perusteluissa todetaan, että 25% tunnetuista lajeista on uhanalaisia ja miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto ja lajikato on 10-100 kertaa nopeampaa kuin koskaan viimeisen kymmenen miljoonan … Jatkuu

Julkaistu ruotsiksi HBL:ssa 10.12.2022 Ilmastokriisi ja lajikato häämöttävät sodan, sorron, turvallisuuspoliittisten kiemuroiden ja taloudellisten paineiden vanavedessä. Harvoin niin monet olemassaoloa uhkaavat globaalit haasteet ovat kasautuneet niin lyhyessä ajassa. Onko kansainvälinen yhteisö varautunut tähän? Vaikka neuvotteluja on käyty 50 vuotta, maailma ei ole löytänyt tietä ilmastokriisin ratkaisuun. Äskettäin päättynyt Sharm El-Sheikhin COP27 ilmastokokous epäonnistui päästövähennysten ohjaamisessa … Jatkuu

Ihmiskunnan historiaan on mahtunut monia katastrofeja, kulkutauteja ja lukemattomia sotia. Ihmiskunta on ollut vaarassa tuhoutua ja väestön lukumäärä on romahtanut. Kuitenkin viimeiset yli sata vuotta ovat olleet ennenäkemättömän voimakkaan kehityksen aikaa, vaikka 1900-luvun alkuun mahtuu ensimmäinen maailmansota ja ennen keskivaihetta toinen maailmansota. Olemme jo länsimaissa alkaneet pitää demokraatista yhteiskuntaamme vakaana, sen talousjärjestelmää ainoana oikeana ja … Jatkuu

Neljäkymmentä vuotta sitten kirjoitti Ekosäätiön aatteellinen isä Pekka Kuusi ihmiskuntapoliittisen merkkiteoksen Tämä ihmisen maailma. Kymmenen vuotta myöhemmin toimittivat Aulis Aarnio, Olli Järvinen, Nils Oker-Blom ja Esa Saarinen Pekka Kuusen teokseen ja ohjaukseen perustuen kirjan Ihmisen eloonjäämisoppi – pieni alkeiskirja. Nyt olemme Ekosäätiössä päättäneet päivittää Pekka Kuusen teoreettista ja ihmiskuntapoliittista ajattelua nykypäivään ja tulevaisuuteen. Kirjahanketta pohjustetaan … Jatkuu

Ukraina muistuttaa meitä, että sodat ovat pahinta mikä ihmiskuntaa voi kohdata, mutta sama koskee myös luontoa. Venäjän federaation Ukrainaan tekemän sotilaallisen väliintulon kammottavuus on tuonut hirvittäviä inhimillisiä seuraamuksia ja vakavaa ympäristöllistä vahinkoa. Alustavassa ympäristöseuranta-arviossa YK:n ympäristöohjelma UNEP varoitti, että Ukrainaan jäänee tulevaisuuden sukupolvien ajaksi myrkyllinen ympäristöperintö. Ukraina ilmoitti Sveitsin Luganossa 4.-5. heinäkuuta pidetyssä Ukrainan toipumiskonferenssissa, … Jatkuu

Mikko Pyhälä, Ekosäätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja, suurlähettiläs emeritus ja tietokirjailija Olin Glasgow’n COP26 kokouksessa Stop Ecocide International (SEI) kansalaisjärjestön kutsusta vapaaehtoisena (kulut maksettiin) sen pienessä ryhmässä. Meistä muutamilla oli pääsy konferenssin kaikkiin tiloihin. Tukijoukkoinemme meitä oli 10 täyttäen pienen maaseutuhotellin 30 km:n päässä kokouspaikasta. Sieltä lähdimme aamuhämärässä ja palasimme illan pimeydessä. Joka aamu oli tehtävä koronatesti, … Jatkuu

Professori, TkT Antero Honkasalo Planetaaristen uhkien käsittely kokonaisuutena on Pekka Kuusen eloonjäämisopin tärkein ja yhä ajankohtaisempi viesti meille. Ekokatastrofia ei voi välttää, ellei kaikki maailmalaajuisia ympäristöongelmia tarkastella ja ratkota saman kokonaisuuden osina, joka käsittää myös köyhyyden poistamisen ja aseistariisunnan. Näin ymmärrettynä kehitys saa uskottavan sisällön, joka luo toivoa ja mahdollisuuteen ihmisen aikaan, joka ei ole … Jatkuu

Esitelmä Ekosäätiön seminaarissa Helsingin Oodi-kirjastossa  22.9.2020. ”Mitä heikommiksi demokraattiset instituutiot ympärillämme käyvät sitä tärkeämpi on pitää kiinni demokraattisesta eetoksesta, tasa-arvosta, ajatuksen ja ilmaisun vapaudesta. Eettisen ajattelun ja keskustelun puute on osasyynä yhteiskuntamme nykyhetken ongelmiin. (Kansainvälinen vastuumme. Suomen malli 1995, 188, 25) Lainaus on vuonna 1995 ilmestyneestä Suomen Rooman Klubin aloitteesta syntyneen työryhmän raportista, ”Kansainvälinen vastuumme. Suomen malli.” … Jatkuu

Globaalia eettistä vastuuta etsittiin ja rakennettiin erilaisten uhkatekijöiden varjossa ja eri uskontojen perinnöstä 1990-luvulla. Olemassaolon uhkatekijät eivät ole kadonneet, päinvastoin voimistuneet 2020-luvulle siirryttäessä. Mistä lähtökohdista syntyy ihmiskuntaa yhdistävät ja välttämättömään muutokseen johtavat tekijät ja kollektiivinen vastuu ilmastonmuutoksen uhatessa. Kirjoitus pyrkii antamaan kuvaa globaalin etiikan keskustelusta ja kehityksestä ja luomaan taustaa Ekosäätiön syksyn 2020 teemalle ”Ilmastohätätila … Jatkuu