Glasgow’n ilmastokonferenssin käytävädiplomatiaa

Mikko Pyhälä, Ekosäätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja, suurlähettiläs emeritus ja tietokirjailija

Olin Glasgow’n COP26 kokouksessa Stop Ecocide International (SEI) kansalaisjärjestön kutsusta vapaaehtoisena (kulut maksettiin) sen pienessä ryhmässä. Meistä muutamilla oli pääsy konferenssin kaikkiin tiloihin. Tukijoukkoinemme meitä oli 10 täyttäen pienen maaseutuhotellin 30 km:n päässä kokouspaikasta. Sieltä lähdimme aamuhämärässä ja palasimme illan pimeydessä. Joka aamu oli tehtävä koronatesti, eikä konferenssista raportoitu yhtään koronatartuntaa.

Tehtävämme oli vaikuttaa mahdollisimman monen maan valtuuskuntien jäseniin, ministereihin sekä kansalaisjärjestöjen, yritysten ja alkuperäiskansojen edustajiin, jotta luonnontuhonta (ecocide) saataisiin ennen pitkää kansainväliseen oikeuteen rikoksena. Emme osallistuneet ilmastoneuvotteluihin, joskin pidämme luonnontuhonnan kriminalisoimista keskeisenä myös ilmaston kannalta.

Järjestömme SEI toteutti konferenssin rinnalla kahdeksan suurempaa sivutapahtumaa eli enemmän kuin mikään muu järjestö. Niiden videolinkkiä on nyt seurannut yli 5000 henkeä, ja luku kasvaa päivittäin. Lisäksi SEI järjesti ns. Kansojen kokouksen ohjelmassa puoli tusinaa keskustelutilaisuutta. Minua haastateltiin konferenssin joukkotiedotukseen: COP-radio Amazonian metsäpalojen ilmastovaikutukset ja COP-TV Amazonian alkuperäiskansat sademetsien parhaina suojelijoina.

SEI:n periaatteen mukaan emme anna tietoa hallitusten kanssa käymistämme keskusteluista, koska hallitukset eivät halua niille julkisuutta. Emme myöskään syytä ketään luonnontuhonnasta, koska se olisi ICC:n syyttäjien ja tuomareiden tehtävä. 

SEI:n toimitusjohtaja, britti Jojo Mehta piti julkisia puheita seminaareissamme ja puhui myös Pohjoismaisen ministerineuvoston paviljongin yleisötilaisuudessa, jossa puhetta johti suomalainen Mary Gestrín. Siellä juttelimme myös Pohjoismaiden saamelaisten kanssa, joukossa saamelaisparlamenttimme puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Paikalla olivat myös luonnontuhonnan kriminalisoinnissa jo ansioituneet nuoret ruotsalainen kansanedustaja Annika Hirvonen ja Ahvenanmaan lagtingetin kansanedustaja Simon Holmström. Siellä kuulimme Ruotsin arkkipiispa Antje Jackelénilta, että maan piispainneuvosto oli päättänyt tukea luonnontuhonnan kansainvälistä kriminalisointia. Samoin ovat tehneet SEI:n ”suojelijat” paavi Fransiskus, ortodoksien patriarkka Bartholomew, YK:n pääsihteeri Antonio GuterresGreta Thunberg, presidentti Tarja Halonen, biologi Jane Goodall, Beatlesien Paul McCartney, Belgian prinsessa Esmeralda ja monet muut. 

Esittelin Jojo Mehtan ennestään tuntemalleni Irlannin entiselle presidentille Mary Robinsonille, joka on nyt The Elders -ryhmän puheenjohtaja. Ryhmän perustajia olivat Nelson Mandela ja Martti Ahtisaari. Konferenssia tiiviisti seuratessaan Robinson antoi järjestönsä nimissä julkisuuteen murskaavan kriittisiä lausuntoja neuvottelujen epäonnistumisista.

Oma erityiskohteeni oli pienet saarivaltiot, joilla on paljon äänivaltaa Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) vuosittain pidettävässä osapuolikokouksessa. Oloni oli kotoisa viettäessäni aikaa pienten saarivaltioiden järjestön (AOSIS) sekä Karibian valtioiden talousyhteisön (CARICOM) paviljongeissa, joissa saatoin puhua monien valtioiden edustajien kanssa. Olinhan ollut kiertävä suurlähettiläs Karibialla vuosien ajan. Lähestymistä helpotti myös, että olin tuonut jaettavaksi Karibian saarten kotoperäisistä linnuista ottamiani valokuvia postikorttikoossa.

Keski-Afrikan maiden valtuuskuntia saatoin lähestyä lahjoittamalla äänittämäni ja tuottamani CD-levyn Kamerunin ”sademetsäkääpiöiden” eli Baka-kansan musiikkia vuodelta 2013, jolloin olin tutkijatyttäreni tutkimusryhmän vieraana sademetsässä.

Glasgow’n konferenssissa maailman nuoriso näyttää olleen enemmän esillä kuin koskaan aikaisemmin. Saatoin jutella Greta Thunbergin (häntä en tavannut) kavereiden, nuorten naisten (Xiye Bastida Meksikosta, Alexandria Villaseñor Yhdysvalloista) kanssa. Nämä kolme ovat saaneet aikaan satojen tuhansien ihmisten mielenosoitusmarsseja – myös nyt Glasgow’ssa, ja he osallistuivat Valkoisessa talossa presidentti Joe Bidenin ilmastohuippukokoukseen huhtikuussa. Useat maat olivat ottaneet nuorisodelegaatteja omiin valtuuskuntiinsa, myös Suomi (Maija Kuivalainen 23 v. Joensuun kaupunginvaltuutettu). Monet koko konferenssin vaikuttavimmista puheista olivat juuri nuorten suusta.

Alkuperäiskansojen osallistuminen oli näkyvää ja he saattoivat esiintyä myös monien maiden paviljongeissa. Alkuperäiskansojen oma koordinaatioryhmä sai esille näkemyksiään myös varsinaisille neuvottelijoille, mutta ei tarpeeksi. Alkuperäiskansojen puheenvuoroissa heijastui viisaus: ”Meidän on suojeltava Äiti Maata, jotta se voi suojella meitä. Koko luonto on pyhä, olemme itse osa luontoa ei sen arvokkaampina kuin muut lajit, ja jos otamme sieltä jotain, meidän on myös annettava takaisin. Maa, vesi ja taivas eivät kuulu meille, vaan me kuulumme niille.” Alkuperäiskansojen joukoissa oli myös vanhoja ystäviäni kuten Tarcila Rivera Perusta.

ICC:n jäsenmaita on 123, ja keskustelu luonnontuhonnan kriminalisoimisesta voidaan avata, jos enemmistö eli 62 valtiota antaa sille tukensa. Jotta luonnontuhonta saadaan lisättyä ICC:n toimivaltaan kuuluvien neljän rikoksen (kansanmurha, rikos ihmisyyttä vastaan, sodan ympäristöntuhonta, hyökkäysrikos) rinnalle viidentenä pilarina, tarvitaan 2/3 äänistä eli 82 valtiota. Jojo Mehta arvelee siihen ehkä päästävän 4–5 vuoden kuluessa. 

SEI:n asettama kansainvälinen riippumaton asiantuntijaryhmä julkisti kesäkuussa 2021 ehdotuksensa luonnontuhonnan määritelmäksi, joka on saanut paljon tukea. Jaoimme tuhansia kappaleita pientä lehdykkää, jossa oli tämä määritelmä. Kukaan ei kieltäytynyt ottamasta sitä vastaan, ja kulkiessamme Stop Ecocide -merkki rinnassamme, monet pysähtyivät juttelemaan kanssamme. Luonnontuhonnan kriminalisointi on ollut esillä ainakin 16 maan hallituksessa ja/tai parlamentissa, ja määrä kasvaa nopeasti. Puhuin ihmisille, jotka tulivat yli 50 maasta.

Myös yritysmaailmasta alkaa tulla tukea. International Corporate Governance -järjestö pyysi konferenssin puheenjohtajaa nostamaan esille luonnontuhonnan kriminalisoimisen, mutta tähän ei vielä päästy. Jos ja kun ecocide saadaan mukaan ICC:n Rooman perussääntöön, siitä seuraa täydellinen muutos maailman talouselämälle. Kun mittavakaan luonnontuhonta ei nykyään ole rikos, tai siitä ei ainakaan rangaista, siitä tulisi lailla kielletty ja rangaistava ilman armahdusmahdollisuutta. Oikeustapauksia tärkeämpi seuraus olisi ehkäisevä vaikutus. Yritysten ja valtioiden ylimmät johtajat eivät haluaisi itse leimautua rikollisiksi, ja ympäristöä vaarantavilla hankkeilla olisi vaikeuksia saada rahoitusta, vakuutuksia ja toimilupia. Tämä kehitys on jo selvästi nähtävissä vakuutusalalla. Luonnontuhonnan rikostutkintaa ei kohdistettaisi pikkujuttuihin, vain vakaviin ja pitkäaikaisiin tai laajakantoisiin.

Kun tähän asti yritystoiminnan laissa määrätty johtoajatus on ollut tuottaa mahdollisimman suuria voittoja omistajilleen, nyt tämän tilalle tulisi tuottaa mahdollisimman vähän vahinkoa luonnolle. Tästä maailman kaikki asukkaat ja lajit hyötyisivät. Kyseessä on yhtä suuri laadullinen hyppäys, kuin oli kansanmurhan rikollistaminen kansainvälisessä oikeudessa natsien hävittyä toisen maailmansodan.

Tärkeitä nettisivuja, allekirjoitathan kummankin sivun vetoomuksen ja liitythän Protectors of the Earth -säätiöön: stopecocide ja ecocidelawfinland