Epävirallinen käännös ja alustavia huomioita dos. Matti Nummelin

Lyhyt tutustuminen sisältöön:

Sopimuksen alussa pyydetään, että YK:n yleiskokous antaisi siunauksensa puitesopimukselle. Tämä on poikkeuksellista, esimerkiksi ilmastosopimuksessa Pariisin sopimusta ei viety YK:n yleiskokoukseen.

Perusteluissa todetaan, että 25% tunnetuista lajeista on uhanalaisia ja miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto ja lajikato on 10-100 kertaa nopeampaa kuin koskaan viimeisen kymmenen miljoonan vuoden aikana. Luontoa voidaan suojella, ennallistaa ja hyödyntää kestävästi ihmiskunnan hyväksi, mutta se edellyttää perustavanlaatuista muutosta. Puitesopimus tähtää toimintaan ja tuloksiin.

Kun puitesopimusta toteutetaan, on otettava huomioon:

• Alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen oikeudet mm. päätöksenteossa
• Erilaiset arvot ja ajattelutavat
• Koko valtion hallinto ja koko yhteiskunta
• Kansalliset olosuhteet, prioriteetit ja toimintamahdollisuudet
• Kansalaisten tuki
• Oikeus kehitykseen
• Ihmisoikeusperusteisuus
• Sukupuolten tasa-arvo
• Biodiversiteettisopimuksen kolme tavoitetta (suojelu, kestävä käyttö ja hyötyjen tasapuolinen jako)
• Yhteensopivuus muiden kansainvälisten sopimusten kanssa
• Rion julistuksen periaatteet ympäristöstä ja kehityksestä (1992)
• Tiedepohjaisuus ja innovaatiot
• Ekosysteemilähtöinen hallinta
• Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus
• Uudenlainen koulutus
• Rahallinen tuki
• Eri biodiversiteettiin liittyvien kansainvälisten sopimusten yhteistyö ja synergia
• Biodiversiteetti ja terveys

Puitesopimus täydentää ja tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (2030 Agenda)

Puitesopimuksen visiona on elämä harmoniassa luonnon kanssa vuonna 2050 niin, että luonnon monimuotoisuutta arvostetaan, suojellaan, ennallistetaan ja hyödynnetään viisaasti pitäen yllä ekosysteemipalveluita. Näin pidetään yllä planeetan terveys ja turvataan luonnosta saatavat välttämättömät hyödyt kaikille ihmisille.

Puitesopimuksella on neljä pitkän aikavälin tavoitetta vuodelle 2050

A. (a) Kaikkien ekosysteemien eheys, yhteys ja toimintakyky pidetään yllä tai ennallistetaan. Samalla lisätään merkittävästi luonnollisten ekosysteemien pinta-alaa. (b) ihmisen aiheuttamat sukupuutot pysäytetään ja sukupuuttoriskiä pienennetään kymmenkertaisesti ja luonnonlajien kannat saatetaan kestävälle tasolle. (c) villien ja hyötylajien geneettinen monimuotoisuus turvataan.

B. Luontoa hyödynnetään kestävästi ja tarvittaessa sitä ennallistetaan, jotta turvataan nykyisten ja tulevien sukupolvien saamat hyödyt luonnosta.

C. Geneettisten resurssien (ml. digitaalinen DNA-sekvenssitieto) hyödynnyksestä saatavat rahalliset ja aineettomat hyödyt jaetaan tasapuolisesti.

D. Puitesopimuksen toteutukseen turvataan riittävät välineet: rahoitus, toimintavalmiuksien vahvistaminen ja teknologian siirto.

Puitesopimuksella on 23 toiminnallista tavoitetta vuodelle 2030

I. Luonnon monimuotoisuuden uhkien vähentäminen

1. Kaikki alueet kuuluvat luonnon monimuotoisuuden huomioon ottavaan aluesuunnitteluun. Luonnoltaan erityisen monimuotoiset alueet eivät enää pienene.

2. Vähintään 30 % heikentyneistä maa- ja vesiekosysteemeistä ennallistetaan.

3. Vähintään 30 % maa- ja vesiekosysteemeistä on suojeltu ja hoidettu ottaen huomioon suojelunäkökohdat.

4. Ihmisen aiheuttamat sukupuutot pysäytetään kiireellisesti ja uhanalaisten lajien toipumista tuetaan.  Ihmisten ja villieläinten välisiä konflikteja hoidetaan niin, että yhteiselo on mahdollista.

5. Villien lajien käyttö, saalistus, korjuu ja kauppa on kestävää, turvallista ja laillista estäen ylikäytön ja minimoiden sivusaaliit ja vaikutukset ekosysteemeihin.

6. Vieraslajien haitallisia vaikutuksia vähennetään ja korjataan sekä estetään haitallisten vieraslajien leviäminen.

7. Vähennetään ekosysteemien toimintaa haittaavaa saastumista mm. vähentämällä puoleen liikaravinteiden, ympäristömyrkkyjen ja vaarallisten kemikaalien pääsy ympäristöön sekä pyritään eroon muovisaasteesta.

8. Minimoidaan ilmastonmuutoksen ja valtamerten happamoitumisen vaikutuksia mm. luontoon perustuvilla toimintamalleilla ja hyödynnetään ilmastotoimien positiivisia vaikutuksia luontoon.

II Ihmisten tarpeiden tyydyttäminen ja hyötyjen jako

9. Villejä lajeja hyödynnetään ja hoidetaan kestävästi.

10. Maataloutta, vesiviljelyä, kalastusta ja metsätaloutta hoidetaan kestävästi mm. lisäämällä merkittävästi luonnon monimuotoisuuden huomioon ottavia käytäntöjä.

11. Tehostetaan luonnon tarjoamia palveluja ihmisille mm. hyödyntämällä luonnon tarjoamia ratkaisuja ilman, veden, ilmaston, maaperän terveyden, pölytyksen ja tautiriskien hallintaan sekä suojelemaan luonnon katastrofeilta.

12. Kaupungeissa lisätään merkittävästi vihreitä ja sinisiä alueita ja parannetaan niiden laatua ja yhteyksiä mm. monimuotoisuuden huomioonottavalla kaupunkisuunnittelulla.

13. Luonnon monimuotoisuudesta saatavien hyötyjen tasapuoliseksi jakamiseksi kehitetään lainsäädäntöä, politiikkoja ja toimintavalmiuksia.

III Työkalut ja ratkaisut toteutukseen ja valtavirtaistamiseen

14. Luonnon monimuotoisuus ja sen monet arvot sisällytetään politiikkoihin, säännöksiin, suunnittelutyöhön ja kehitystoimiin kuten ympäristövaikutusten arviointiin ja kansalliseen tilinpitoon.

15. Toteutetaan lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia toimia, joilla talouselämän toimijat, erityisesti ylikansalliset yritykset ja rahalaitokset saataisiin vähentämään toimiensa luonnon monimuotoisuudelle haitallisia vaikutuksia ja lisäämään positiivissa vaikutuksia:

– säännöllisesti seuraamaan toimensa riskejä ja vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ml. niiden omat toimet hankinta- ja arvoketjut sekä sijoitukset

– tarjoamaan tieto kuluttajille

– raportoida käytäntöjensä yhteensopivuus hyötyjen tasapuoliseen jakoon koskeviin säännöksiin.

16. Kansalaisia rohkaistaan tekemään kestäviä kulutusvalintoja kehittämällä sitä tukevia politiikkoja, lainsäädäntöä ja säädöksiä, kehittämällä koulutusta varmistamalla oikea tieto vaihtoehdoista. Globaali kulutuksen ekologinen jalanjälki puolitetaan mm. vähentämällä ruokahävikkiä, ylikulutusta ja jätteen tuottoa.

17. Bioteknologian tuotteiden turvallisuutta lisätään ja saatujen hyötyjen tasapuolinen jako varmistetaan.

18. Luonnon monimuotoisuudelle haitalliset kannustimet, kuten tukiaiset tunnistetaan ja eliminoidaan vuosittain vähintään 500 miljardin dollarin verran.

19. Toteutuksen rahallista tukea lisätään (a) kehitysmaille mm. kehitysyhteistyöllä (b) lisäämällä kansallista rahoitusta mm. laatimalla kansallinen rahoituksen suunnitelma (c) hyödyntämällä yksityistä rahoitusta (d) hyödyntämällä innovatiivisia rahoituslähteitä mm. maksuja ekosysteemipalveluista, vihreitä sijoituksia, kompensaatiota jne. (e) hyödyntämällä synergiaa  ilmastotoimien rahoituksessa (f) vahvistamalla kollektiivisia toimia, kuten yhteisöpohjaista luonnonvarojen hallintaa ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä (g) kehittämällä rahoituksen tehokkuutta ja avoimuutta.

20. Vahvistetaan toimintavalmiuksia ja teknologian siirtoa.

21. Päätöksentekijöillä, käytännön työn tekijöillä ja kansalaisilla pitää olla käytössään paras mahdollinen tieto, kun luonnon käyttöä ohjataan.

22. Päätöksenteossa varmistetaan sukupuolten tasa-arvo ja alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen mukanaolo.

23. Toteutuksessa varmistetaan sukupuolten tasa-arvo mm. maan ja luonnonvarojen hallinnassa.

Päätöksen loppuosassa käsitellään

Toteutuksen mahdollistavia tukimekanismeja niitä ovat:

– CBD:n strategiat

– riittävä, ennustettava ja yksikertaisesti saavutettava rahoitus

Toteutuksen vastuullisuus ja läpinäkyvyys

Mekanismit suunnitteluun, seurantaan, raportointiin ja uudelleen tarkasteluun:

– Kansalliset biodiversiteettistrategiat ja toimintasuunnitelmat saatetaan yhdenmukaiseksi puitesopimuksen kanssa

– Globaali arviointi tehdään kansallisten raporttien (ml. vapaaehtoiset vertaisarvioinnit) sekä ei valtiollisten toimijoiden toimien pohjalta

– Kehitysmaita tuetaan näissä toimissa.