Vesi on elämisen ehto ja olemassaolon lähde. Se on kaiken kasvun, maapallon monimuotoisuuden, tuotannon ja talouden perusta. Kuinka käytämme ja hallitsemme vesivarojamme niin, että vesi säilyy tulevien sukupolvien elämän lähteenä? Vesi on vuoden 2017 Eloonjäämisopin pääteema. Veden roolia tarkastellaan niin ihmisen arjen kysymyksenä kuin ihmiskunnan tulevaisuuden haasteena, konfliktien juurisyynä ja pakolaisuuden aiheuttajana sekä kulttuurin synnyttäjänä.

Elämän vesi on syksyn 2017 Eloonjäämisoppi –luentosarjan teema. Sitä käsitellään kymmenessä luentokokonaisuudessa suomalaisten huippuasiantuntijoiden kanssa keskiviikkoisin 26.9. -29.11.

Syksyn teeman avaa 26.9.klo 16-18 juhlaseminaari ”Tämä ihmisen maailma – 100 vuotta Pekka Kuusen syntymästä”. Paikka: Helsingin yliopisto, Porthania 1.

Vesi-luennot pidetään Helsingin yliopiston päärakennuksessa. Puheenjohtajina toimivat Ekosäätiön hallituksen, hallintoneuvoston ja Ekosenaatin jäsenet sekä yhteistyökumppanit.

SYKSYN 2017 HERÄTELUENTOSARJA - ELÄMÄN VESI 
VESIEN MERKITYKSESTÄ JA SUOJELUSTA MAAILMASSA 
26.9.-29.11.2017:
26.9.2017

16:15-18

Tämä ihmisen maailma –  100 vuotta Pekka Kuusen syntymästä juhlaseminaari

Puheenjohtajana Osmo Kuusi

Puhujina: Erkki Tuomioja VTT, Juho Saari prof., Marja Järvelä prof. emerita, Mauri Åhlberg prof. emeritus, Tarja Halonen presidentti

Paikka: Helsingin yliopisto, Porthania sali PI

4.10.2017

17.00-18.30

Vesi ja ilmastonmuutos – planetaariset rajat

Puheenjohtaja: Paul Silfverberg DI, Planpoint

Puhujina: Olli Varis TkT prof., Mikaela Kruskopf PhD

Paikka: Helsingin yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33, sali 8, 3. krs.

”Vesi- ja ilmastonmuutos – Planetaariset rajat” luentotapahtumassa pohditaan, riittääkö vesi maailman kasvavalle väestölle ja miten ilmastonmuutos vaikuttaa vesivaroihin ja niiden käytettävyyteen. Teemaan liittyen pohditaan myös esimerkkejä siitä, miten Suomen kehitysyhteistyöllä voidaan ehkäistä ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia.

11.10.17

17.00-18.30

Vesi ja luonto: Vesiluonnon monimuotoisuuden uhat ja ratkaisuja Puheenjohtaja: Mikko Pyhälä suurlähettiläs emeritus, Ekosäätiö

Puhujina: Mira Käkönen, tutkija, Panu Oulasvirta, hydrobiologi
Paikka: Helsingin yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33, sali 8, 3. krs.

Kansainvälisille joille yhteishallinto. Suurpatojen seuraukset ihmisille ja ympäristölle.  Uhanalainen jokihelmisimpukkamme tarjoaa ekosysteemipalveluja puhdistamalla jokivettä ja luomalla elinympäristön muille lajeille. Ongelmina voimalaitospadot sekä jokien liettyminen.

18.10.2017

17.00-18.30

Vesi ja kulutus: Globaalista vesijalanjäljestä kädenjälkeen

Puheenjohtaja: Aleksi Neuvonen, perustaja, Demos Helsinki

Puhujina: Suvi Sojamo FT, Joseph Guillaumea Dr.

Paikka: Helsingin yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33, sali 8, 3. krs.

Arkisen kulutuksen vesiriippuvuus ja mahdollisuudet vaikuttaa siihen.  Vesi-jalanjälki ja -kädenjälki ymmärrettäväksi.

25.10.2017

17.00-18.30

Vesi ja terveys: Vesi hengen viejänä ja elämän turvana

Puheenjohtaja: Harri Vertio LKT, Ekosäätiö

Puhujina: Heikki S. Vuorinen LKT lääketieteen historian dosentti HY, Ilkka Miettinen johtava tutkija, THL

Paikka: Helsingin yliopiston vanha puoli, auditorio XIV, käynti senaatintorin puolelta.

Onko kaupungistuminen mahdollista ilman puhdasta vettä? Yli kaksi tuhatta vuotta sitten antiikin kreikkalaiset lääkärit kirjasivat, että hyvä juomavesi on juoksevaa, kylmää, kirkasta ja mautonta tai hyvälle maistuvaa. He totesivat myös, että on vältettävä seisovaa, haisevaa, pahan makuista, lämmintä ja kaivosalueilta peräisin olevaa vettä. Näiden näkemyksien huomioon ottaminen vesihuollossa mahdollisti kaupungistumisen sekä silloin että nykyisin.

 Kuinka maailman paras talousvesi voi aiheuttaa epidemioita? Valtaosa Suomen vesilaitosten tuottamasta talousvedestä on hyvälaatuista ja turvallista. Silti Suomessa esiintyy joka vuosi talousveden saastumistapauksia, joista osa on johtanut vesivälitteiseen epidemiaan. Vesiepidemiat johtuvat pääasiassa ulosteperäisistä noroviruksista ja kampylobakteereista, jotka voivat päätyä pohjavesiin pintavalumien kautta.

1.11.2017

17.00-18.30

Vesi ja kestävä yhteiskunta – Vesihuolto, kehityksen korvaamaton palvelu

Puheenjohtaja: Jukka Noponen DI, vpj., Ekosäätiö

Puhujina: Tapio Katko TkT, dosentti UNESCO Chair, Paul Silfverberg DI

Paikka: Helsingin yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33, sali 8, 3. krs.

Yhdyskuntien vedenhankinta on veden tärkein käyttömuoto kaikissa maissa. Turvallinen talousvesi puuttuu kuitenkin 2,4 miljardilta ja kunnon sanitaatio peräti 4.5 miljardilta. Lisäksi lähes miljardi ihmistä ulostaa ilman minkäänlaista suojaa.  Maailman jätevesistä vain 10 % puhdistetaan kunnolla.  Tämä kaikki on maailman suurin katastrofi.
Kehittyneissä maissa suurin ongelma ovat rapautuvat verkostot ja saneeraukseen tulisi panostaa moninkertaisesti nykyiseen verrattuna.
Haasteistaan huolimatta Suomi on vesi- ja ympäristöalan kansainvälisissä vertailuissa maailman kärkimaita yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa. Tämä ei voi olla sattumaa. Tarvitaan nykyistä parempia pelisääntöjä ja paljon lisää koulutettuja asiantuntijoita.

8.11.2017

17.00-18.30

Vesi ja konfliktit: Vesi kriisien synnyttäjänä ja rauhan ratkaisuna Puheenjohtaja: Kaisa Karttunen MMT, Ajatuspaja e2

Puhujina: Olli Ruohomäki FT, Hannu Mölsä FT

Paikka: Helsingin yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33, sali 8, 3. krs.

Järvet, joet ja meret yhdistävät ja erottavat maita ja kansoja. Riittääkö yhteisistä vesivaroista ja vesien kalavaroista jaettavaa eri osapuolille tulevaisuudessa ja miten niiden jakamisesta voidaan päästä sovintoon? Missä ovat maailman pahimmat kipupisteet ja miten voidaan ennaltaehkäistä mahdollisten vesikonfliktien syntyä?

15.11.2017

17.00-18.30

Vesi ja kulttuuri: Suot ja kosteikot. Everstinna. Aluperäiskansat. Kestävä luonto ja kulttuuri.

Puheenjohtaja: Kari Karanko suurlähettiläs emeritus, Ekosäätiön hallintoneuvosto

Puhujina: Rosa Liksom, taiteilija, kirjailija, Harri T Vasander, suometsätieteen prof., HY, Pauliina Kainulainen, TT tutkija

Paikka: Helsingin yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33, sali 8, 3. krs.

Suometsätieteen professori Harri  Vasander, Helsingin yliopisto

Kolme tapausta soiden vesistä:

Azorit, jossa sataa valtavasti ja soita esiintyy tulivuorten calderoissa, rahkasammal kasvaa pystysuorilla kallioseinämillä ja katajalla epifyyttinä jäkälien tavoin. Azoreilla ennallistetaan vuoristojen soita veden viipymän pidentämiseksi.  Päätelmä: aika positiivinen tapaus.

 Arktikum, jossa sataa vähän ja on kylmää, jolloin muodostuu palsoja eli ikiroutasydämisiä turvekumpuja. Kun palsa sulaa, siitä tulee märkä sarainen suo, jonka kasvihuonevaikutus on palsaa selvästi suurempi metaanin vuoksi.  Päätelmä: pirullinen, itseään ruokkiva tapaus; onko liipasin jo lauennut? 

Tropiikin suot, jotka on kunnolla löydetty vasta viime vuosituhannen lopulla, mutta otettu nopeasti käyttöön huonoin seurauksin. Vesi on johdettu pois soilta valtavia kanavia pitkin, jolloin soiden pintakerros kuivuu. Palot kuivatetuilla soilla ovat todellinen vitsaus ja rangaistus, mutta ilman palojakin turpeen hajoaminen näistä soista on valtavan suurta. Nyt kansainvälistä rahoitusta virtaa alueelle, mutta mitä on tehtävissä? Päätelmä: periaatteessa voitaisiin korjata, mutta joko on liian vaikeaa ja myöhäistä?    Loppupäätelmä: Märkä tilanne parempi, mutta sekin voi olla todella huono. Kuiva tilanne huono ja monesti nopeasti itseään ruokkiva eli oikein huono!

Kirjailija, taiteilija Rosa Liksom lukee soihin ja luontoon liittyviä otteita uutuuskirjastaan Everstinna.

TT, tutkija Pauliina Kainulainen puhuu molempiin esityksiin liittyen alkuperäiskansoista ja heidän suhteestaan ympäröivään luontoon. Arktisten alkuperäiskansojen elinympäristö muuttuu jo rajusti, kun ikirouta ja palsasuot sulavat. Ihmiset surevat ja pelkäävät – mutta myös etsivät perinteisestä elämänmuodostaan viisautta, jolla ihmiskunta voisi muuttaa suuntaansa.

22.11.2017 17.00-18.30 Vesi ja minä: Maailmanluokan haasteita ja ihmisen kokoisia ratkaisuja

Puheenjohtaja: Heli-Maija Nevala FM, kouluttaja, Suomen ympäristöopisto SYKLI

Puhujina:
Anh Thu Tran Minh, DI, Juha Salonen, puroyliaktiivi, Panu Pihkala tutkijatohtori, Pia Stjernvall, sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan johtava asiantuntija, Riikka Pesonen, Luonto-Liiton Itämeriryhmän puheenjohtaja, Lotta Toivonen, asiantuntija, Resurssiviisas kansalainen

Paikka: ”Sitran torni” 14.krs, Itämerentori 2, Ruoholahti

Mitä minä voin tehdä? Onko yksittäisen ihmisen teoilla merkitystä? Mikä saa ihmisen toimimaan tai lamaantumaan ympäristöongelmien edessä? Esimerkkejä ihmisistä toimimassa ja tutkimusta kestävyyskysymysten kohtaamisesta. Yleisö on tervetullut osallistumaan keskusteluun.

29.11.2017

16-18

Ihmisen eloonjäämisoppi: Mitä Pekka Kuusi sanoisi tänään

Puheenjohtaja: Sauli Rouhinen YTT, Ekosäätiö

Puhujina: Juho Saari prof., Tapio Bergholm VTT, YTT, J.P. Roos prof. emeritus, Yrjö Haila prof. emeritus, Tero Toivanen VTM, Risto Heiskala prof., Mikko Saikku prof. (paneelikeskustelu, työpaja)

Paikka: ”Sitran torni”, NH Vega 15. krs, Itämerentori 2, Ruoholahti

Asiantuntijat arvioivat Pekka Kuusen työtä ja tätä päivää. 

Emeritusprofessori Yrjö Haila, Tampereen yliopisto
Kokonaisesitykset ihmisen paikasta: Pekka Kuusi ja Yuval Noah Harari — Mihin kysymykseen kokonaisesitykset vastaavat, jos mihinkään?

Emeritusprofessori JP Roos, Helsingin yliopisto
Pekka Kuusen suhde evoluutioteoriaan ja kulttuurievoluution ongelmat.

Tohtoritutkija Tero Toivanen, Helsingin yliopisto ja BIOS-tutkimusyksikkö
Pekka Kuusen ”Tämä ihmisen maailma” Antroposeenikeskustelun ja sen kritiikin valossa.

Keskustelu, johon osallistuvat puhujien lisäksi professori Risto Heiskala, Tampereen yliopisto ja professori Mikko Saikku, Helsingin yliopisto.

Professori Juho Saari ja VTT, YTT Tapio Bergholm 
Teoria ja käytäntö sosiaalipolitiikan kehystämisessä; Pekka Kuusi ja 2020-luvun sosiaalipolitiikka.

Keskustelu, johon osallistuvat kaikki puhujat ja kommentaattorit.