Kaisa Karttunen: Missä tuotetaan huomisen ruoka?

Kaisa Karttunen, MMT, tutkija e2 ajatuspaja   Kuiva ja kuuma kesä kutisti peltokasvien satoa Suomen lisäksi myös Baltiassa, muissa Pohjoismaissa ja Pohjois-Saksassa ja –Puolassa. Venäjälläkin on epäsuotuisan sään takia korjattu edellisvuotta pienempi viljasato. Kuiva kesä kutisti meillä myös korjuuseen saadun nurmirehun määrää. Monet karjankasvattajat ja maidontuottajat ovatkin rehupulan takia ilmaisseet aikeensa luopua tuotannosta. Luonnonvarakeskuksen mukaan … Jatkuu

Simo Kyllönen: Yhteinen tragediamme?

Simo Kyllönen on etiikan ja yhteiskuntafilosofian tutkija Helsingin yliopistossa. Blogi on Simo Kyllösen väitöstilaisuuden 4.9.2017 Lectio praecursoria luento. Simo Kyllösen väitöskirja tarkastelee kriittisesti tapoja, joilla poliittinen filosofia on pyrkinyt vastaamaan ekologiseen ympäristökriisiin ja sen mukanaan tuomiin teoreettisiin haasteisiin. Sanottua blogi Simo Kyllönen Yhteinen tragediamme? Poliittisen filosofian tutkielmia globaalin ekologisen kriisin ja paikallisten konfliktien aikakaudella Joukko … Jatkuu

Michael Lettenmeier: A sustainable level of material footprint – Benchmark for designing one-planet lifestyles

Dr. Michael Lettenmeier is a private researcher and founder of D-mat ltd. The article is Lettenmeier’s lectio praecursoria, May 25, 2018. https://ekosaatio.fi/wp-content/uploads/2018/07/Lettenmeier_LectioPraecursoria_180525.pdf This spring, I was going to get crazy when I noticed, that nearly a whole nation is raising plas- tics in the center of our environmental concerns. This reminded me so much of … Jatkuu

Tero T. Toivanen: Ihmiskunta ei havahdu soihtua kantamalla

Tero T. Toivanen, Väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa ja itsenäisessä BIOS-tutkimusyksikössä IHMISKUNTA EI HAVAHDU SOIHTUA KANTAMALLA – PEKKA KUUSEN ”TÄMÄ IHMISEN MAAILMA” ANTROPOSEENIKESKUSTELUN VALOSSA Olen sitä sukupolvea, joka Pekka Kuusen Tämä ihmisen maailma -teoksen julkaisuhetkellä oli hädin tuskin oppinut kävelemään. Kuusen teokseen uppoaminen oli siis minulle tässäkin mielessä inspiroiva tehtävä. Yleisemminkin 1970- ja 1980-luvuilla kirjoitetun suomenkielisen (myös suomeksi … Jatkuu

Jarmo Heinonen: Pekka Kuusi viitoitti tietä tulevaisuuteen

VTM Jarmo Heinonen toimi Alkon tieteellisen kirjaston asiantuntijana 1971-1994, sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen ylitarkastajana 1995-2003 ja Ekosäätiön asiamiehenä 1991-2011. Sain 25.5.1989 viestin, että Alkon entinen pääjohtaja Pekka Kuusi oli kuollut. Katselin Alkon tieteellisen kirjaston ikkunasta yhtiön massiivista lipputankoa, jossa suuri lippu liikkui raskaasti kevyessä tuulessa ja puolitangossa. Pekka oli koko kevään säännöllisesti soittanut minulle sairaalasta. Kävimme … Jatkuu

Santeri Lanér: Kuusen viitoittamalla tiellä

Kuusen viitoittamalla tiellä Santeri Lanér, VTM, valmennusyrittäjä (TietoinenTyöelämä.fi)   Taannoinen Pekka Kuusen 100-vuotisjuhlaseminaari sai pohtimaan omaa suhdettani Kuuseen. Paikalla oli puhujina monia Kuusen henkilökohtaisesti tunteneita ja myös hänen työtään jatkaneita. Itse en ehtinyt koskaan Kuusta tavata. Olin vasta seitsemänvuotias kun Tämä ihmisen maailma julkaistiin. Siitä huolimatta hän on vaikuttanut minun elämääni merkittävästi. Olenkin Pekka Kuuselle … Jatkuu

Erkki Tuomioja: Pekka Kuusi 100 vuotta – juhlaesitelmä

Erkki Tuomioja Kuusi100 Pekka Kuusi 100 vuotta seminaari, Ekosäätiö – ihmisen eloonjäämisoppi Helsingin yliopisto Porthania I 26.9. 2017 Useimmat 60-luvulla eläneet suomalaiset ovat tutustuneet Pekka Kuusen elämäntyöhön ensimmäisen kerran 60-luvun sosiaalipolitiikan merkeissä. Tämä teos on edelleen se mistä hänet parhaiten tunnetaan ja muistetaan. Suotta sitä ei aikanaan menestyksensä ja merkityksensä vuoksi luonnehdittu tietopuolen Tuntemattomaksi sotilaaksi. Kirja … Jatkuu

Antero Honkasalo: Ilmastonmuutos ja ydinaseet

Pekka Kuusi tarkasteli kirjassaan Tämä ihmisen maailma (1982) ihmiskunnan selviytymisen mahdollisuuksia globaalien uhkien varjossa. Hänelle eloonjäämispolitiikka käsitti määrällisestä kasvusta irtautumisen, kestävän energiatuotannon, luonnonvarojen käytön tasaamisen ja säätelyn sekä sodankäynnistä irtaantumisen. Epäonnistuminen yhdessäkin näistä muutoksista merkitsisi ihmiskunnan todennäköistä tuhoutumista. Globaaleista uhista Ilmastonmuutos ja ydinsota ovat pahimmat riskit, mitkä ihmiskunta toimillaan on pystynyt aiheuttamaan. Ilmastonmuutoksen vakavuus on … Jatkuu

Sauli Rouhinen: Vanhimpain verkosto systeemisen siirtymän tueksi

Sauli Rouhinen, Ekosäätiö sr. Ekologisesti kestävän kehityksen vanhimpain verkosto systeemisen siirtymän tueksi Elders´ Network for Ecological Sustainability Transition 1. Taustaa Ihmisyhteisöjen aineellinen talous perustuu luonnonvarojen ja luonnon asettamien yleisten tuotantoehtojen hyödyntämiselle. Tuotantovälineiden ja teknologian kehittymisen myötä ihmisen mahdollisuudet vaikuttaa ekologisiin prosesseihin ja luonnon varantoihin lisääntyvät edelleen. Tämä on mahdollistanut kiihtyvän väestönkasvun tuoden mukanaan aineellisen kulutuksen … Jatkuu

Kaisa Karttunen: Ruuasta riittää puhetta

Kaisa Karttunen, Tutkija, Ajatuspaja e2, Ekosäätiön hallintoneuvoston vpj. Ruuasta riittää puhetta Ekosäätiön syksyn 2016 Jokapäiväinen leipämme-luentosarja kokosi ruokakysymysten ääreen ison joukon kiinnostuneita kuulijoita ja keskustelijoita. Ruokaa ehdittiin tarkastella monelta kannalta: planetaarisista rajoista ruuan turvallisuuteen, ruokainnovaatioihin ja ruokajonoihin. Ruoka on kuitenkin niin moniulotteinen kysymys, ettei kymmenen kerran luentosarjakaan pystynyt kattamaan kaikkia sen ulottuvuuksia. Jos luentokerroista voisi … Jatkuu