Tuhoajat Ukrainassa korvausvastuuseen

Ukraina muistuttaa meitä, että sodat ovat pahinta mikä ihmiskuntaa voi kohdata, mutta sama koskee myös luontoa. Venäjän federaation Ukrainaan tekemän sotilaallisen väliintulon kammottavuus on tuonut hirvittäviä inhimillisiä seuraamuksia ja vakavaa ympäristöllistä vahinkoa. Alustavassa ympäristöseuranta-arviossa YK:n ympäristöohjelma UNEP varoitti, että Ukrainaan jäänee tulevaisuuden sukupolvien ajaksi myrkyllinen ympäristöperintö. Ukraina ilmoitti Sveitsin Luganossa 4.-5. heinäkuuta pidetyssä Ukrainan toipumiskonferenssissa, … Jatkuu

Glasgow’n ilmastokonferenssin käytävädiplomatiaa

Mikko Pyhälä, Ekosäätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja, suurlähettiläs emeritus ja tietokirjailija Olin Glasgow’n COP26 kokouksessa Stop Ecocide International (SEI) kansalaisjärjestön kutsusta vapaaehtoisena (kulut maksettiin) sen pienessä ryhmässä. Meistä muutamilla oli pääsy konferenssin kaikkiin tiloihin. Tukijoukkoinemme meitä oli 10 täyttäen pienen maaseutuhotellin 30 km:n päässä kokouspaikasta. Sieltä lähdimme aamuhämärässä ja palasimme illan pimeydessä. Joka aamu oli tehtävä koronatesti, … Jatkuu

Eloonjäämisopin viisi perustavoitetta

Professori, TkT Antero Honkasalo Planetaaristen uhkien käsittely kokonaisuutena on Pekka Kuusen eloonjäämisopin tärkein ja yhä ajankohtaisempi viesti meille. Ekokatastrofia ei voi välttää, ellei kaikki maailmalaajuisia ympäristöongelmia tarkastella ja ratkota saman kokonaisuuden osina, joka käsittää myös köyhyyden poistamisen ja aseistariisunnan. Näin ymmärrettynä kehitys saa uskottavan sisällön, joka luo toivoa ja mahdollisuuteen ihmisen aikaan, joka ei ole … Jatkuu

Reijo E. Heinonen: Kasvu globaaliin eettiseen vastuukykyisyyteen

Esitelmä Ekosäätiön seminaarissa Helsingin Oodi-kirjastossa  22.9.2020. ”Mitä heikommiksi demokraattiset instituutiot ympärillämme käyvät sitä tärkeämpi on pitää kiinni demokraattisesta eetoksesta, tasa-arvosta, ajatuksen ja ilmaisun vapaudesta. Eettisen ajattelun ja keskustelun puute on osasyynä yhteiskuntamme nykyhetken ongelmiin. (Kansainvälinen vastuumme. Suomen malli 1995, 188, 25) Lainaus on vuonna 1995 ilmestyneestä Suomen Rooman Klubin aloitteesta syntyneen työryhmän raportista, ”Kansainvälinen vastuumme. Suomen malli.” … Jatkuu

Jukka Noponen: Globaalietiikkasta planetaarisen etiikan rakentamiseen

Globaalia eettistä vastuuta etsittiin ja rakennettiin erilaisten uhkatekijöiden varjossa ja eri uskontojen perinnöstä 1990-luvulla. Olemassaolon uhkatekijät eivät ole kadonneet, päinvastoin voimistuneet 2020-luvulle siirryttäessä. Mistä lähtökohdista syntyy ihmiskuntaa yhdistävät ja välttämättömään muutokseen johtavat tekijät ja kollektiivinen vastuu ilmastonmuutoksen uhatessa. Kirjoitus pyrkii antamaan kuvaa globaalin etiikan keskustelusta ja kehityksestä ja luomaan taustaa Ekosäätiön syksyn 2020 teemalle ”Ilmastohätätila … Jatkuu

Mikko Pyhälä: Koulut mukaan elonkirjoa pelastamaan

Ekosäätiön, Suomen luontopaneelin ja Jyväskylän resurssiviisaiden tilaisuudessa Oodi-kirjastossa 19.12.2019 biologian opettaja Pentti Heikkinen kysyi alustajalta, maailman luontopaneelin raportin valmistelun (IPBES) vetäjältä Sir Robert Watsonilta, mitä tämä tekisi jos olisi presidentti. ”Lopettaisin kaikki luontoa tuhoavat tukipalkkiot talouselämästä”, oli napakka vastaus. Etelä-Tapiolan lukion oppilas William Boldonaro kertoi oppilaiden alkaneen tiedostaa, että muovia täytyy ryhtyä välttämään ja 2/3 haluaa lisätä kasvisruokaa koulun aterioilla. … Jatkuu

Mikko Pyhälä: Get Schools to Help Save Biodiversity

In the panel discussion organized by Pekka Kuusi Ecofoundation (Ekosäätiö sr.) on 19 December, 2019, at the Oodi Library in Helsinki, biology teacher Pentti Heikkinen asked the keynote speaker, Chair of the Report of the Intergovernmental Panel on Biodiversity and Ecosystem Services (IPBES) Sir Robert Watson what he would do if he were the president. Watson replied: “I would … Jatkuu

Tere Vadén: Ekologisten kriisien torjunta Marsista katsoen

Kirjoittaja Tere Vadén on BIOS-tutkimusyksikön tutkija. Jollekin kokonaan ulkopuoliselle, kuten vaikka marsilaiselle, yhteiskuntien kohtaama viheliäinen poliittinen, taloudellinen ja ekologinen solmu, jonka tunnetuin ilmiasu on ilmastonmuutos, voisi vaikuttaa suhteellisen yksinkertaiselta asialta. Ilmastonmuutoksen ja muiden ekologisten kriisien luonnontieteelliset syyt ja mekanismit ovat nimittäin hyvin tunnettuja. Taloudet kuluttavat liikaa ja vääränlaisia luonnonvaroja. Kulutus vie voimavarat ja tilan toimivilta … Jatkuu

Mikko Pyhälä: Amazonian metsätuhot pahentavat ilmastonmuutosta

Mikko Pyhälä: Amazonian metsätuhot vuonna 2019 pahentavat ilmastonmuutosta Mikko Pyhälän[1]lausunto eduskunnan suurelle valiokunnalle 2.10.2019                                          Biomassa pitää maapallon lämpötilan siedettävänä Maapallomme tuli elinkelpoiseksi, kun elämä merissä alkoi tuottaa happea ja maalle syntyneet metsät alkoivat viilentää planeettamme ilmastoa. Maapallo voi muuttua elinkelvottomaksi, jos merissä ja maalla oleva biomassa ei enää voi viilentää auringon polttavaa säteilyä. Tuo viilennys … Jatkuu