Sanottua – Ekosäätiön blogi

Mikko Pyhälä: Get Schools to Help Save Biodiversity

In the panel discussion organized by Pekka Kuusi Ecofoundation (Ekosäätiö sr.) on 19 December, 2019, at the Oodi Library in Helsinki, biology teacher Pentti Heikkinen asked the keynote speaker, Chair of the Report of the Intergovernmental Panel on Biodiversity and Ecosystem Services …

2020 teema: Ilmastohätätila

Ekosäätiön vuoden 2020 teemana on Ilmastohätätila ja planetaarinen etiikka. Teema käsittelee ilmastonmuutosta planetaarisen etiikan näkökulmista tilanteessa, jossa keskeiset planetaariset kynnysrajat on ylitetty, ilmastohätätila voimassa ja kestävyyskriisi pahenemassa.  Vannomme ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Todelliset muutokset ovat kuitenkin hitaita, ovatko ne jopa vaarassa jäädä pandemiashokin …

Tere Vadén: Ekologisten kriisien torjunta Marsista katsoen

Kirjoittaja Tere Vadén on BIOS-tutkimusyksikön tutkija. Jollekin kokonaan ulkopuoliselle, kuten vaikka marsilaiselle, yhteiskuntien kohtaama viheliäinen poliittinen, taloudellinen ja ekologinen solmu, jonka tunnetuin ilmiasu on ilmastonmuutos, voisi vaikuttaa suhteellisen yksinkertaiselta asialta. Ilmastonmuutoksen ja muiden ekologisten kriisien luonnontieteelliset syyt ja mekanismit ovat …

Mikko Pyhälä: Amazonian metsätuhot pahentavat ilmastonmuutosta

Mikko Pyhälä: Amazonian metsätuhot vuonna 2019 pahentavat ilmastonmuutosta Mikko Pyhälän[1]lausunto eduskunnan suurelle valiokunnalle 2.10.2019                                          Biomassa pitää maapallon lämpötilan siedettävänä Maapallomme tuli elinkelpoiseksi, kun elämä merissä alkoi tuottaa happea ja maalle syntyneet metsät alkoivat viilentää planeettamme ilmastoa. Maapallo voi muuttua elinkelvottomaksi, …

Simo Kyllönen: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus

Simo Kyllönen, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto Avauspuheenvuoro Ekosäätiön ”Ylisukupolvisia dialogeja” keskustelusarjan tilaisuudessa 4.9.2019 Keskustakirjasto Oodissa Hyvät nuoret ja varttuneemmat kuulijat, Meitä on täällä monesta eri sukupolvesta. Toiset ovat tämän vuosituhannen lapsia, toiset kuuluvat toisen maailmansodan melskeissä syntyneisiin suuriin ikäluokkiin. Toisille meistä …

Sauli Rouhinen: Kestävyysvanhimmat – tehtävä ihmisen aikakaudella

Blogi Viimeisenä työvuotenani (2015) pohdiskelin kestävän kehityksen toimikunnan asiantuntijapaneelissa, mitä merkityksellistä voisin tehdä eläkkeellä. Muistin, kuinka Kanadan Pohjoisen kehittämisen ja intiaaniasioiden ministeriön alakerrassa oli alkuperäiskansojen vanhimmille (elders) vastaanottohuone. Tässä voisi olla sopiva roolimalli myös itselle. Asiantuntijapaneelissa ajatus kestävyysvanhimmista sai hyvän …

Muita tapahtumia 2019

2019 teema: Nuoret

Ekosäätiön keskustelutilaisuus 11.12.2019 klo. 17-19 Keskustakirjasto OODI, Kuutio-sali, 2. kerros.  Loss of biological diversity. Effects on daily life and world order. What schools can do? Maailman luontopaneelin IPBES:in puheenjohtaja emeritus Sir Robert Watson alustaa etäyhteydellä. Keskustelemassa FT Teea Kortetmäki, FT Aino Juslén, kansanedustaja Anders Adlercreutz ja lukiolainen William …

Antero Honkasalo: Työ, tekoäly ja maailman köyhät

Tekoälyn soveltaminen tuotantoon tulee aiheuttamaan jatkuvan murroksen kansallisilla ja kansainvälisillä työmarkkinoilla, joka sekä luo että hävittää työpaikkoja. Ennusteet vaihtelevat, mutta suunta on kaikissa sama; enää tekniikan kehitys ei luo samassa suhteessa uusia työpaikkoja kuin automatisointikehityksen aikaisemmissa vaiheissa. Pahin skenaario on, …

Jaakko Lyytinen: Viinayhtiön pääjohtaja Pekka Kuusi alkoi 1970-luvulla kirjoittaa ”hyvin omituista kirjaa” – Monitieteellinen maailmanselitys kannattaisi nyt kaivaa esiin

Jaakko Lyytinen/ Helsingin Sanomat/Päivän lehti 8.11.2018    |   Kolumni Pekka Kuusi alkoi kirjoittaa 1970-luvun lopussa ”hyvin omituista kirjaa”, kuten hän itse kuvasi. Siitä kasvoi monitieteellinen maailmanselitys. https://www.hs.fi/paivanlehti/08112018/art-2000005891703.html YHDYS­VALTALAISET tutkijat havahtuivat muutama vuosi sitten Tansaniassa erikoiseen ilmiöön. Antiloopit olivat ryhtyneet yöeläjiksi. Myös …

Kaisa Karttunen: Missä tuotetaan huomisen ruoka?

Kaisa Karttunen, MMT, tutkija e2 ajatuspaja   Kuiva ja kuuma kesä kutisti peltokasvien satoa Suomen lisäksi myös Baltiassa, muissa Pohjoismaissa ja Pohjois-Saksassa ja –Puolassa. Venäjälläkin on epäsuotuisan sään takia korjattu edellisvuotta pienempi viljasato. Kuiva kesä kutisti meillä myös korjuuseen saadun …

Simo Kyllönen: Yhteinen tragediamme?

Simo Kyllönen on etiikan ja yhteiskuntafilosofian tutkija Helsingin yliopistossa. Blogi on Simo Kyllösen väitöstilaisuuden 4.9.2017 Lectio praecursoria luento. Simo Kyllösen väitöskirja tarkastelee kriittisesti tapoja, joilla poliittinen filosofia on pyrkinyt vastaamaan ekologiseen ympäristökriisiin ja sen mukanaan tuomiin teoreettisiin haasteisiin. Sanottua blogi …

Michael Lettenmeier: A sustainable level of material footprint – Benchmark for designing one-planet lifestyles

Dr. Michael Lettenmeier is a private researcher and founder of D-mat ltd. The article is Lettenmeier’s lectio praecursoria, May 25, 2018. https://ekosaatio.fi/wp-content/uploads/2018/07/Lettenmeier_LectioPraecursoria_180525.pdf This spring, I was going to get crazy when I noticed, that nearly a whole nation is raising …

2018 teema: Vastuunoton aika

Syksyllä 2018 oli neljä Ihmisen eloonjäämisoppi- tapahtumaa, jotka käsittelivät biodiversiteettiä (12.9. Elonkirjo henkivakuutuksena), digi- ja hybriditulevaisuutta (18.10. Digital world – opportunity or seed of catastrophe), kestävyyden resurssiriskejä (15.11. Kompastuuko kehitys kriittisiin luonnonvaroihin) ja eksistentiaalisia riskejä (13.12. Ydinturvallisuus ja muut ilkeät ongelmat). …

Tero T. Toivanen: Ihmiskunta ei havahdu soihtua kantamalla

Tero T. Toivanen, Väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa ja itsenäisessä BIOS-tutkimusyksikössä IHMISKUNTA EI HAVAHDU SOIHTUA KANTAMALLA – PEKKA KUUSEN ”TÄMÄ IHMISEN MAAILMA” ANTROPOSEENIKESKUSTELUN VALOSSA Olen sitä sukupolvea, joka Pekka Kuusen Tämä ihmisen maailma -teoksen julkaisuhetkellä oli hädin tuskin oppinut kävelemään. Kuusen teokseen uppoaminen …

Jarmo Heinonen: Pekka Kuusi viitoitti tietä tulevaisuuteen

VTM Jarmo Heinonen toimi Alkon tieteellisen kirjaston asiantuntijana 1971-1994, sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen ylitarkastajana 1995-2003 ja Ekosäätiön asiamiehenä 1991-2011. Sain 25.5.1989 viestin, että Alkon entinen pääjohtaja Pekka Kuusi oli kuollut. Katselin Alkon tieteellisen kirjaston ikkunasta yhtiön massiivista lipputankoa, jossa suuri lippu …

Santeri Lanér: Kuusen viitoittamalla tiellä

Kuusen viitoittamalla tiellä Santeri Lanér, VTM, valmennusyrittäjä (TietoinenTyöelämä.fi)   Taannoinen Pekka Kuusen 100-vuotisjuhlaseminaari sai pohtimaan omaa suhdettani Kuuseen. Paikalla oli puhujina monia Kuusen henkilökohtaisesti tunteneita ja myös hänen työtään jatkaneita. Itse en ehtinyt koskaan Kuusta tavata. Olin vasta seitsemänvuotias kun …

Erkki Tuomioja: Pekka Kuusi 100 vuotta – juhlaesitelmä

Erkki Tuomioja Kuusi100 Pekka Kuusi 100 vuotta seminaari, Ekosäätiö – ihmisen eloonjäämisoppi Helsingin yliopisto Porthania I 26.9. 2017 Useimmat 60-luvulla eläneet suomalaiset ovat tutustuneet Pekka Kuusen elämäntyöhön ensimmäisen kerran 60-luvun sosiaalipolitiikan merkeissä. Tämä teos on edelleen se mistä hänet parhaiten tunnetaan …

Antero Honkasalo: Ilmastonmuutos ja ydinaseet

Pekka Kuusi tarkasteli kirjassaan Tämä ihmisen maailma (1982) ihmiskunnan selviytymisen mahdollisuuksia globaalien uhkien varjossa. Hänelle eloonjäämispolitiikka käsitti määrällisestä kasvusta irtautumisen, kestävän energiatuotannon, luonnonvarojen käytön tasaamisen ja säätelyn sekä sodankäynnistä irtaantumisen. Epäonnistuminen yhdessäkin näistä muutoksista merkitsisi ihmiskunnan todennäköistä tuhoutumista. Globaaleista uhista …

Sauli Rouhinen: Vanhimpain verkosto systeemisen siirtymän tueksi

Sauli Rouhinen, Ekosäätiö sr. Ekologisesti kestävän kehityksen vanhimpain verkosto systeemisen siirtymän tueksi Elders´ Network for Ecological Sustainability Transition 1. Taustaa Ihmisyhteisöjen aineellinen talous perustuu luonnonvarojen ja luonnon asettamien yleisten tuotantoehtojen hyödyntämiselle. Tuotantovälineiden ja teknologian kehittymisen myötä ihmisen mahdollisuudet vaikuttaa ekologisiin …