Kaisa Karttunen: Missä tuotetaan huomisen ruoka?
Kaisa Karttunen, MMT, tutkija e2 ajatuspaja Kuiva ja kuuma kesä kutisti peltokasvien satoa Suomen lisäksi myös Baltiassa, muissa Pohjoismaissa ja Pohjois-Saksassa ja –Puolassa. Venäjälläkin on epäsuotuisan sään takia korjattu edellisvuotta pienempi viljasato. Kuiva kesä kutisti meillä myös korjuuseen saadun
Simo Kyllönen: Yhteinen tragediamme?
Simo Kyllönen on etiikan ja yhteiskuntafilosofian tutkija Helsingin yliopistossa. Blogi on Simo Kyllösen väitöstilaisuuden 4.9.2017 Lectio praecursoria luento. Simo Kyllösen väitöskirja tarkastelee kriittisesti tapoja, joilla poliittinen filosofia on pyrkinyt vastaamaan ekologiseen ympäristökriisiin ja sen mukanaan tuomiin teoreettisiin haasteisiin. Sanottua blogi
Michael Lettenmeier: A sustainable level of material footprint – Benchmark for designing one-planet lifestyles
Dr. Michael Lettenmeier is a private researcher and founder of D-mat ltd. The article is Lettenmeier’s lectio praecursoria, May 25, 2018. https://ekosaatio.fi/wp-content/uploads/2018/07/Lettenmeier_LectioPraecursoria_180525.pdf This spring, I was going to get crazy when I noticed, that nearly a whole nation is raising
2018 teema: Vastuunoton aika
Syksyllä 2018 oli neljä Ihmisen eloonjäämisoppi- tapahtumaa, jotka käsittelivät biodiversiteettiä (12.9. Elonkirjo henkivakuutuksena), digi- ja hybriditulevaisuutta (18.10. Digital world – opportunity or seed of catastrophe), kestävyyden resurssiriskejä (15.11. Kompastuuko kehitys kriittisiin luonnonvaroihin) ja eksistentiaalisia riskejä (13.12. Ydinturvallisuus ja muut ilkeät ongelmat).
Tero T. Toivanen: Ihmiskunta ei havahdu soihtua kantamalla
Tero T. Toivanen, Väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa ja itsenäisessä BIOS-tutkimusyksikössä IHMISKUNTA EI HAVAHDU SOIHTUA KANTAMALLA – PEKKA KUUSEN ”TÄMÄ IHMISEN MAAILMA” ANTROPOSEENIKESKUSTELUN VALOSSA Olen sitä sukupolvea, joka Pekka Kuusen Tämä ihmisen maailma -teoksen julkaisuhetkellä oli hädin tuskin oppinut kävelemään. Kuusen teokseen uppoaminen
Jarmo Heinonen: Pekka Kuusi viitoitti tietä tulevaisuuteen
VTM Jarmo Heinonen toimi Alkon tieteellisen kirjaston asiantuntijana 1971-1994, sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen ylitarkastajana 1995-2003 ja Ekosäätiön asiamiehenä 1991-2011. Sain 25.5.1989 viestin, että Alkon entinen pääjohtaja Pekka Kuusi oli kuollut. Katselin Alkon tieteellisen kirjaston ikkunasta yhtiön massiivista lipputankoa, jossa suuri lippu
Santeri Lanér: Kuusen viitoittamalla tiellä
Kuusen viitoittamalla tiellä Santeri Lanér, VTM, valmennusyrittäjä (TietoinenTyöelämä.fi) Taannoinen Pekka Kuusen 100-vuotisjuhlaseminaari sai pohtimaan omaa suhdettani Kuuseen. Paikalla oli puhujina monia Kuusen henkilökohtaisesti tunteneita ja myös hänen työtään jatkaneita. Itse en ehtinyt koskaan Kuusta tavata. Olin vasta seitsemänvuotias kun
Erkki Tuomioja: Pekka Kuusi 100 vuotta – juhlaesitelmä
Erkki Tuomioja Kuusi100 Pekka Kuusi 100 vuotta seminaari, Ekosäätiö – ihmisen eloonjäämisoppi Helsingin yliopisto Porthania I 26.9. 2017 Useimmat 60-luvulla eläneet suomalaiset ovat tutustuneet Pekka Kuusen elämäntyöhön ensimmäisen kerran 60-luvun sosiaalipolitiikan merkeissä. Tämä teos on edelleen se mistä hänet parhaiten tunnetaan
Antero Honkasalo: Ilmastonmuutos ja ydinaseet
Pekka Kuusi tarkasteli kirjassaan Tämä ihmisen maailma (1982) ihmiskunnan selviytymisen mahdollisuuksia globaalien uhkien varjossa. Hänelle eloonjäämispolitiikka käsitti määrällisestä kasvusta irtautumisen, kestävän energiatuotannon, luonnonvarojen käytön tasaamisen ja säätelyn sekä sodankäynnistä irtaantumisen. Epäonnistuminen yhdessäkin näistä muutoksista merkitsisi ihmiskunnan todennäköistä tuhoutumista. Globaaleista uhista
Sauli Rouhinen: Vanhimpain verkosto systeemisen siirtymän tueksi
Sauli Rouhinen, Ekosäätiö sr. Ekologisesti kestävän kehityksen vanhimpain verkosto systeemisen siirtymän tueksi Elders´ Network for Ecological Sustainability Transition 1. Taustaa Ihmisyhteisöjen aineellinen talous perustuu luonnonvarojen ja luonnon asettamien yleisten tuotantoehtojen hyödyntämiselle. Tuotantovälineiden ja teknologian kehittymisen myötä ihmisen mahdollisuudet vaikuttaa ekologisiin