Ekosäätiö korosti 27.9.2026 pitämässään Pekka Kuusi -palkinnonjakotilaisuudessa tutkimuksen roolia kestävän kehityksen politiikan suuntaajana. Palkinto luovutettiin Suomen Kestävyyspaneelille, jonka toimikenttä on laaja ja joka kykenee siten reagoimaan ympäristötyön nykyisiin yhteiskunnallisiinkin esteisiin.
Palkinnon ottivat vastaan Lassi Linnanen, Johanna Kentala-Lehtonen ja Merja Turpeinen.
Tilaisuudessa puhuivat Kestävyyspaneelin puheenjohtaja professori Lassi Linnanen, Pekka Kuusesta aikoinaan väitöskirjan tehnyt pitkän linjan poliitikko Erkki Tuomioja, Rooman Klubin Suomen osaston Sirpa Kurppa sekä Ekosäätiön Raimo Lovio ja Armi Temmes.
Tilaisuuden puheenvuorot ja keskustelu valottivat runsaalle yleisölle palkinnon perusteita ja kestävän kehityksen edistämisen tämänhetkisiä vaikeuksia. Palkinnon keskeinen perustelu oli halu tukea tutkimuksen roolia kestävän kehityksen politiikan suuntaajana.
Tutustu perusteluihin
Keskustelussa Erkki Tuomioja, Raimo Lovio, Sirpa Kurppa ja Lassi Linnanen.
Tilaisuudessa Lassi Linnanen valotti kiinnostavasti muun muassa kestävyyspaneelin työskentelyä sen hallitusohjelmavision taustalla. Vaikka visio on lyhyt ja voi näyttää helposti synnytetyltä, tosiasiassa paneeli oli työstänyt sitä vuoden ajan. Tiedepaneeleiden yleinen toimintatapa on, että paneelin nimissä julkaistaan vain kannanottoja, joista paneelissa vallitsee konsensus. Konsensuksen saavuttaminen suppeassa, laajasti tutkitussa luonnontieteellisessä kysymyksessä on usein helppoa, mutta tarvittavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia muutoksia hahmottavassa visiossa on paljon enemmän avoimia kysymyksiä.
Erkki Tuomioja pohti painavassa puheenvuorossaan myös tieteen ja tutkimuksen roolia politiikan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tutkimuksen rooli on tärkeä, ja sitä pitää puolustaa, mutta matka pätevästäkin tutkimuksesta konkreettiseen poliittiseen päätöksentekoon on pitkä. Tällä hetkellä erityinen ongelma on, että ajankohtaiset velka- ja sotakysymykset työntävät ympäristökysymyksiä käytännössä toisarvoiseen asemaan poliittisessa päätöksenteossa, vaikka yleistasolla ne voidaankin kirjata jopa hallitusohjelmaan. Lisäksi Tuomioja korosti, ettei Suomen vaikuttaminen ympäristöasioissa kansainvälisesti voi perustua muuhun kuin siihen, että asiat on hoidettu Suomessa hyvin. Emme voi vaatia muilta enempää kuin olemme itse tehneet.
Puheenvuoro kokonaisuudessaan:
Sirpa Kurppa kertoi Rooman klubin kehityksestä, Suomen toiminnasta ja nykyisistä painopisteistä. Aikoinaan Rooman klubin kuuluisa Kasvun rajat -kirja (1972) korosti kasvun rajoina resurssien, esimerkiksi öljyn puutetta. Nykyisessä tutkimuksessa korostuvat monenlaiset planetaariset rajat kuten ilmastonmuutos, biosfäärin eheys, merten happamoituminen, otsonikato, uusien aineiden aiheuttama saastuminen jne.
Lassi Linnanen, Erkki Tuomioja ja Sirpa Kurppa.
Tilaisuudesta löytyy lisätietoa myös Ekosäätiön facebook-sivuilta.