Ekosäätiön, Suomen luontopaneelin ja Jyväskylän resurssiviisaiden tilaisuudessa Oodi-kirjastossa 19.12.2019 biologian opettaja Pentti Heikkinen kysyi alustajalta, maailman luontopaneelin raportin valmistelun (IPBES) vetäjältä Sir Robert Watsonilta, mitä tämä tekisi jos olisi presidentti. ”Lopettaisin kaikki luontoa tuhoavat tukipalkkiot talouselämästä”, oli napakka vastaus.
Etelä-Tapiolan lukion oppilas William Boldonaro kertoi oppilaiden alkaneen tiedostaa, että muovia täytyy ryhtyä välttämään ja 2/3 haluaa lisätä kasvisruokaa koulun aterioilla. ”Koulun täytyy onnistua avartamaan maailmankuvaamme yksilökeskeisestä sellaiseksi, että voisimme koko yhteiskunnan tasolla muuttaa tavaroiden ja palvelujen hinnat ympäristöämme suojeleviksi. Siksi osallistumme ilmastolakkoon.” [Etelä- Tapiolan lukio myönsi vuoden kestävän kehityksen stipendin Willian Boldanarolle hänen hienosta aktiivisuudestaan Ekosäätiön Oodin keskusteluissa.]
”Kapitalismi on hyvä renki, mutta huono isäntä”, sanoi ministeri Pertti Salolainen, Suomen WWF:n perustaja. ”Rakastan luontoa ja metsä on minun kirkkoni”, hän kertoi. Salolaisen hieno luonnon puolustuspuheenvuoro tuli esille TV-1:n haastattelussa Itse asiasta kuultuna 21.05.2010.
Yhdessä Suomen luontopaneelin ja tämän tilaisuuden puheenjohtajan, Jyväskylän yliopiston ekologian professorin Janne Kotiahon kanssa, joka oli työskennellyt Sir Robertin rinnalla maailman luontopaneelin valmistelussa, olimme onnistuneet suostuttelemaan Sir Robertin kommentoimaan maailman luontopaneelin mullistavaksi nähtyä raporttia skypellä. Terveyssyistä hän ei voinut itse tulla paikalle.
Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n entisenä puheenjohtajana professori Robert Watson oli osallisena vuoden 2007 Nobelin rauhanpalkinnosta. Tein itse tiivistä yhteistyötä Watsonin kanssa YK:ssa vuosina 1991-1994. Sir Robert kertoi vakuuttavasti tilastoja ja kaavioita käyttäen siitä, kuinka ilmastonmuutos ja elonkirjon (luonnon monimuotoisuuden) hävikki vaativat hallituksia ja yrityksiä muuttamaan täydellisesti toimintaperiaatteitaan, jotta maapallo saadaan pysymään elämää ylläpitävänä. Vain terve ja monipuolinen luonto voi taata ihmiskunnalle riittävän viileän ilmaston ja sateet sekä ravinnon ja lääkkeiden tuotannon tilanteessa, jossa valtaosa maailman ekosysteemeistä on vakavasti turmeltu lyhytaikaisen voiton tavoittelussa. Metsien ja maanviljelyksen ylläpitämisessä on tärkeää ennallistaa ja kohentaa luonnon omia malleja käyttäen. Kotiahon johdolla Jyväskylän yliopiston School of Resource Wisdom tuotti Sir Robertin tästä luennosta muutaman minuutin videon yhteistyössä Kreatos Films osuuskunnan kanssa LINKKI.
IPCC:n mukaan jos ilmasto lämpenee 1,5°C, lähes kymmenesosa hyönteisistä ja kasveista menettää yli puolet elinympäristöistään, ja jos lämpeneminen on 2°C, tämän menetyksen kokee 18 % hyönteisistä, 16 % kasveista ja 8 % selkärankaisista. Jos lämpötila nousee 2°C, lähes kaikki maailman koralliriutat romahtaisivat. Silloin valtamerten jo nyt paljolti harventuneet kalakannat menettäisivät elintärkeän lisääntymisympäristön.
Suomen uhanalaisten lajien asiantuntija Aino Juslén kertoi maankäytön muutosten olevan suurin ongelma Suomessa. Vaikka EU jo julisti ilmastohätätilan, eduskunnassa ei ehkä vielä ole riittävästi ymmärretty katastrofin olevan jo lähellä. Kansanedustaja Anders Adlercreutz katsoi teollisuusmailla olevan historiallisen taakan, ja että suomalaisten suuri hiilijalanjälki tulee paljolti tavaratuonnin myötä kotiovellemme. Ympäristöfilosofi Teea Kortetmäki korosti Suomella olevan ainutlaatuinen vastuu arktisesta ekosysteemistämme. Keskustelussa korostettiin opetuksia, joita voidaan saada alkuperäiskansojen ympäristösuhteesta. Vanhojen metsiemme laaja-alaisuuden suojelu on avainkysymys, eikä turvetta pitäisi
lainkaan polttaa, katsoivat keskustelijat. Suomen opettajien osaaminen näissä asioissa luo erinomaista pohjaa täyskäännökselle käytöksessämme.
Mikko Pyhälä on Ekosäätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja, suurlähettiläs emeritus ja tietokirjailija.